Itse koti(lona) itselleen

THÉHUONEELLA

Muutaman kerran vuodessa meitä, minua ja miestäni, kutsuu Helsinki - ja varsinkin Eerikinkadulta löytyvä Théhuone ja sen rikas teevalikoima. Tällä kertaa saimme maisteltavaksemme tämän talvista tuoretta korealaista oolong-teetä.

101 Zen-tarinaa -kirjan toisen kirjoittajan sukunimen lisäksi suurta hilpeyttä meissä herätti tämä kyseinen kirjan satu:

Buddha told a parable in a sutra:

A man traveling across a field encountered a tiger. He fled, the tiger after him. Coming to a precipice, he caught hold of the root of a wild vine and swung himself down over the edge. The tiger sniffed at him from above. Trembling, the man looked down to where, far below, another tiger was waiting to eat him. Only the vine sustained him.

Two mice, one white and one black, little by little started to gnaw away the vine. The man saw a luscious strawberry near him. Grasping the vine with one hand, he plucked the strawberry with the other. How sweet it tasted!

Allekirjoittanut tee-pärinöissään!

Jos et vielä näiden kuvienkaan jälkeen hoksannut, miksi teetä kannattaisi lipittää, niin hengitähän pari kertaa ensin syvään, lue tämä ja kipitä lähimpään teekauppaan. Voin vuosien kokemuksella kertoa, että löydettyäsi teen ihmeellisen maailman hetkesi paranevat vain...

TAPAHTUIPA KERRAN KAUPPAYHTIÖLLÄ

Kauppayhtiö, tuo Rovaniemen retrokulttuurin kehto. Siellä on monet rattoisat illat vietetty, eikä syyttä! Alkuvuodesta siellä soivat seinät, mieli ja korvat, kun muun muassa rollolaiset bändit Siipisulat ja Timjami orkesteroivat eräänä mieltä lämmittävänä lauantai-iltana.

Bändejä keikoillaan minulla tulee kuvattua yhä enemmän ja enemmän, tää homma tuntuu nimittäin aina yhtä mielekkäältä ja sopivan haastavalta. Keikkakuvauksen filosofiaan en vielä ole ehtinyt perehtyä, joten siitä ette nytten saa juttua, kenties kunhan tästä viisastun. Pääasiassa mietiskelen nyt ja tilanteen ollessa päällä, ylläripylläri, valoja, varjoja ja kuvan dynamiikkaa.

Kuten kuvista kenties huomaatte; tunnelmallisen Kauppayhtiön valo-olosuhteet eivät ehkä ole valokuvauksen kannalta kaikista helpoimmat, mutta sitäkin persoonallisemmat! Itse en käytä omia lisävaloja kuvissa ollenkaan, sillä koen niiden tukahduttavan tunnelman. Oikean kulman ja hetken löytäminen, se on se juttu. Heh, valokuvaajana kärsivällisyys on kyllä kohonnut huippuunsa tuhansien ja taas tuhansien "täydellisen hetken" kalastelujen jälkeen! Kohteen oikean asennon ja ilmeen löytyminen suhteessa valoihin ja muuhun ympäristöön on aina sattuman kauppaa. Tällä kertaa kamerani sai ikuistettua näin:

Suopursun raikas Siipisulat, joiden musiikkia voit fiilistellä täällä.

Täältä taas löydät folkkaavan Timjamin.

HUURRETTA

In lööv with monochrome!